Learning unweave and new projects

At the beginning of this month Renika wrote in her blog about honouring those who inspire and teach her. It made me think about a lot about the subject. I thought how lucky I am having so many friends around me who inspire me daily and who are willing to teach. I could not be more grateful for having friends who wants to listen my daily chatter about making handicrafts or food and who cheer me when I feel that I am in dead end in my project. But I often forgot to thank them for doing that.

I started this tablet weaving braid at the beginning of this summer and felt very excited about it. After weaving a little bit I felt disappointed with the pattern and I wanted to change it. Fortunately I found a new pattern with the same amount of colours and tablets. But then my brain turned off or something and I couldn't ”find the pattern” in my weaving and I was sure about that I had made a mistake when putting the threads to the tablets. After checking and trying again and again I finally found the pattern.. sort of. But after making it a little bit further I made a mistake. At that point I was ready to burn the whole project (and tablets). I felt humiliating that I couldn't manage to make a simple tablet weaving without mistakes. I guess I had too big expectations of my skill level.

Anyway I got help from Mervi (no surprise here, she have helped me so many times) and she told me patiently how to unweave tablet weaving and help me find the pattern in my weaving. And we unweaved couple times together. I think I at least know now how to unweave :). Of course sometimes mistakes can be left to the braid and let it be a part of the pattern. They did mistakes too back then. When my weaving skill ”is there” I just might do that. But just now I want to be happy that I have at least little bit almost perfect tablet weaving.

All and all I am happy with the result of this braid and I have started another project and it looks good too :).

If you look close you might find at least one mistake / Jos katsoo tarkasti voi löytää ainakin yhden virheen kuviossa

I have started to make Viking baggypants for a friend and I have cut a new tunic for UlfR that goes well with his baggy pants. I have been doing lots of Viking lately, not posted yet the results but I will when the projects are done. I have plans for doing something very peasantly 14th century too before this year is over.

I have done some nalbinding too. A mittens for a friend. Green wool is a gift from Mistress Katheryn (it is osage orange over dyed with indigo) and yellow is from Elzebeth and that is dyed with onion skin. 

These days people do A LOT vegetable/ natural dyeing here.There is a blog too.

*************************************************

Renika tarttui kuun alussa blogissaan mielestäni tärkeään aihealueeseen. Hän muistutti siitä, kuinka tärkeää on arvostaa niitä ihmisiä ympärillämme, jotka inspiroivat ja opettavat meitä. Jokaisella meillä varmasti on ympärillämme tällaisia ihmisiä. Jäin miettimään asiaa ja totesin, että minulla on paljon sellaisia ihania ihmisiä ympärilläni, jotka päivittäin ispiroivat minua ja niitä jotka ovat aina auliisti valmiita opettamaan sekä kannustavat silloin kun minusta tuntuu, että olen umpikujassa jonkin projektini kanssa.

Aloitin kesällä uuden lautanauhan. Olin aluksi innoissani. Heti nauhan alkusenteillä tajusin, että kuvio ei näytä niin hauskalta kuin paperilla, joten päätin aloittaa alusta. Löysinkin onneksi toisen nauhamallin, jossa oli samanverran värejä ja lautoja. Niinpä aloin kutomaan. Jostain syystä aivot sammuivat säästöliekille enkä meinannut millään ”löytää kuviota” nauhasta. Olin varma, että olin laittanut jotkut langat väärin lautoihin. En löytänyt virhettä, mutta yritin vielä ja löysin vihdoin kuvion. Kunnes tein virheen ja kadotin kuvion jälleen. Siinä vaiheessa olin valmis jo heittämään koko nauhan ja laudat roskiin. Olin todella turhautunut.

Sitten tuli Mervi, ties kuinka monetta kertaa niin on tapahtunut, ja tarjoutui neuvomaan kuvion löytämisessä ja virheiden purkamisessa. Niinpä me purettiin (pariinkin kertaan) ja löydettiin kuvio. Nytpä tiedän miten purkaa lautanauhaa! Toki virheen voi joskus jättääkin nauhaan ja virheitä tulee varmaan kokeneille kutojillekin. Ja tehtiinhän sitä ennenkin virheitä. Mutta kunhan nyt saisi edes pienen pätkän lähes ”täydellistä” nauhaa aikaiseksi ilman virheitä. Loppujen lopuksi olen tekemääni nauhaan ihan tyytyväinen. Kuva ylhäällä.

Nauhan lisäksi olen ommellut ja leikannut kangasta. Tulossa on tällä hetkellä yhdet viikinkimiehen pussihousut ja tunika ja olen aloittanut uuden lautanauhankin (joka tällä hetkellä näyttää tosi hyvältä). Mutta näistä sitten myöhemmin.. joitain vaatteita on ollut valmiina jo jonkin aikaa, mutta ne koristeet ovat puuttuneet. Ensi viikolla alkaa Mervin pukukurssi Mynämäellä, jonne ajattelin osallistua. Täällä meilläpäin ei juuri ole harrastajia tai toimintaa, joten on ihan mahtavaa kun pääsee kolmeksi viikonlopuksi ompelemaan hyvässä seurassa :))

Niin ja yhdet uudet kintaatkin tein kaverille. Vihreä lanka on Katheryniltä, se on värjätty ensin osage orangella ja päälle indigolla. Keltainen lanka on Elzebethiltä ja se on sipulin kuorilla värjätty. Meillä suomalaisten harrastajien parissa on kasvanut huimasti viime vuosina kiinnostus kasvivärjäämiseen. Oma blogikin on!